74. Jotka sinua pelkäävät, ne minun näkevät ja iloitsevat; sillä minä toivon sinun sanaas.
75. Herra! minä tiedän sinun tuomios vanhurskaaksi, ja sinä olet minua totuudessa nöyryyttänyt.
76. Olkoon siis sinun armos minun lohdutukseni, niinkuin sinä palvelialles luvannut olet.
77. Anna minulle sinun laupiutes tapahtua, että minä eläisin; sillä sinun lakis on minun iloni.
78. Jospa ylpiät häpiään tulisivat, jotka minua painavat alas valheellansa; mutta minä ajattelen sinun käskyjäs.
79. Tulkaan ne minun tyköni, jotka sinua pelkäävät, ja sinun todistukses tuntevat.
80. Olkoon minun sydämeni toimellinen sinun säädyissäs, etten minä häväistäisi.
81. Minun sieluni ikävöitsee sinun autuuttas: minä toivon sinun sanas päälle.
82. Minun silmäni hiveltyvät sinun sanas jälkeen, ja sanovat: koskas minua lohdutat?
83. Sillä minä olen niinkuin nahka savussa: en minä unohda sinun säätyjäs.
84. Kuinka kauvan sinun palvelias odottaa? koskas tuomitset minun vainoojani?
85. Ylpiät minulle kuoppia kaivavat, jotka ei ole sinun lakis perään.
86. Kaikki sinun käskys ovat sula totuus: he valheella minua vaivaavat: auta minua.
87. He olisivat juuri lähes minun maan päällä hukuttaneet; mutta en minä sinun käskyjäs hyljännyt.
88. Virvoita minua sinun armoillas, että minä pitäisin sinun suus todistuksen.
89. Herra! sinun sanas pysyy ijankaikkisesti taivaissa.