74. Jotka sinua pelkäävät, ne minun näkevät ja iloitsevat; sillä minä toivon sinun sanaas.
75. Herra! minä tiedän sinun tuomios vanhurskaaksi, ja sinä olet minua totuudessa nöyryyttänyt.
76. Olkoon siis sinun armos minun lohdutukseni, niinkuin sinä palvelialles luvannut olet.
77. Anna minulle sinun laupiutes tapahtua, että minä eläisin; sillä sinun lakis on minun iloni.
78. Jospa ylpiät häpiään tulisivat, jotka minua painavat alas valheellansa; mutta minä ajattelen sinun käskyjäs.
79. Tulkaan ne minun tyköni, jotka sinua pelkäävät, ja sinun todistukses tuntevat.
80. Olkoon minun sydämeni toimellinen sinun säädyissäs, etten minä häväistäisi.
81. Minun sieluni ikävöitsee sinun autuuttas: minä toivon sinun sanas päälle.
82. Minun silmäni hiveltyvät sinun sanas jälkeen, ja sanovat: koskas minua lohdutat?
83. Sillä minä olen niinkuin nahka savussa: en minä unohda sinun säätyjäs.