Psalmit 116:1-13 Biblia 1776 (FI1776)

1. Sitä minä rakastan, että Herra kuulee minun rukoukseni äänen;

2. Että hän korvansa kallistaa minun puoleeni; sentähden minä avukseni huudan häntä elinaikanani.

3. Kuoleman paulat ovat minun piirittäneet, ja helvetin ahdistukset ovat minun löytäneet: minä tulin vaivaan ja tuskaan.

4. Mutta minä avukseni huudan Herran nimeä: o Herra, pelasta minun sieluni!

5. Herra on armollinen ja vanhurskas, ja meidän Jumalamme on laupias.

6. Herra kätkee yksinkertaiset: kuin minä olin kovin vaivattu, niin hän minua autti.

7. Palaja taas, minun sieluni, sinun lepoos; sillä Herra tekee hyvästi sinulle.

8. Sillä sinä olet sieluni temmannut pois kuolemasta, silmäni kyynelistä, jalkani kompastuksesta.

9. Minä vaellan Herran edessä eläväin maassa.

10. Minä uskon, sentähden minä puhun; mutta minä sangen vaivataan.

11. Minä sanoin hämmästyksessä: kaikki ihmiset ovat valehteliat.

12. Kuinka minä maksan Herralle kaikki hänen hyvät tekonsa, jotka hän minulle teki?

13. Minä otan sen autuaallisen kalkin, ja saarnaan Herran nimeä.

Psalmit 116